Alkaisinko kasvattamaan hamstereita?

Niina Eskelinen


Hamsterien kasvattaminen kuulostaa kivalta ja helpolta, mutta se tuo ilon ja onnistumisen lisäksi mukanaan myös vastuuta ja vastoinkäymisiä. Kasvattajaksi ei noin vain voi alkaa sormia napsauttamalla, se kuitenkin vaatii valmistautumista ja tiedon keruuta.

Paras pohja kasvattajaksi ryhtymiselle on omistaa ensin muutaman vuoden lemmikkihamstereita. Tällöin tutuksi tulevat tarvittavat perustiedot hoidosta ja ruokinnasta. Kasvattajan tulee osata neuvoa ja opastaa poikasen ostajia, jotka mahdollisesti ovat hankkimassa ensimmäistä hamsteriaan. Tämä ei onnistu, mikäli kasvattajalla ei ole omakohtaisia kokemuksia hamstereista ja siitä mitä kaikkea niiden kanssa voi sattua ja tapahtua.

Jos olet jo harrastuksen alkuvaiheessa miettimässä kasvattajaksi alkamista, kannattaa jo tässä vaiheessa tutustua eri lajeihin, jotta löydät niistä sen ”omasi” – joka on sydäntäsi lähinnä. Näin sinulla on lajista jo jotain kokemusta, ettet aloita kasvattamista kylmiltään siinäkään suhteessa. Lajeilla on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa, joten syyrialaisen omistamisesta ei ole juurikaan hyötyä, jos päättääkin alkaa kasvattamaan roborovskeja.

Suomen Hamsteriyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä heti, yhdistyksen lehti tarjoaa paljon informaatiota sekä kasvattajille että tavallisille harrastajille.


Päätä mitä kasvatat

Ensimmäiseksi päätä mitä lajia, turkkimuunnosta (syyrialaisilla) ja väriä alat kasvattamaan. Aloita varovasti – älä ahnehdi. Usein tilat ovat rajalliset, joten usean lajin, turkkimuunnoksen ja värin tuloksellinen kasvattaminen ei ole joko mahdollista tai kannattavaa tai molempia. Jos haluat kasvattaa useampaa väriä, valitse mieluiten sellaisia joita voi kasvattaa samassa linjassa. Näin ei tarvitse aloittaa kovin suurella eläinmäärällä. Väri(e)n valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös saatavuus ja minkälaista kyseistä väriä on kasvattaa. Jos aloittaa kovin vaikeasti saatavissa olevalla ja hankalasti kasvatettavalla värillä, ei kannata odottaa tuloksia kovin nopeasti.


Jalostaminen on laadun parantamista

Laadun parantamiseen vaaditaan suunnitelmallisuutta ja määrätietoisia valintoja. Kasvattaja pyrkii tekemiensä valintojen avulla kasvattamaan laadittujen määritelmien eli standardien mukaisia hamstereita. Opettele siis oman lajisi ja värisi standardit. Niitä ei kuitenkaan tarvitse opetella ulkoa sanasta sanaan, mutta hyvän kasvattajan tulee tietää ja pystyä kertomaan minkälainen on laji/väri jota hän jalostaa.

Koska laadun parantamisessa tulee kiinnittää huomiota myös väreihin, tulisi pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman puhtaita värilinjoja – sukulaisvärit on tässäkin sallittuja. Mitä puhtaammat linjat, sen parempia väreistäkin pitäisi tulla – ainakin ajan kanssa. Sama koskee turkkimuunnoksia, parhaimpaan tulokseen pääsee yhdistämällä samaa muunnosta olevia, poikkeukset lukuun ottamatta (esim. satiini).

Väittäisin, että poikasten teettäminen ilman sen tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia tai tavoitteita – puhumattakaan siitä että olisi tarkkaan valittu laji, väri(t) ja jalostuseläimet – ei ole kasvattamista, ainoastaan kannan lisäämistä ilman yritystä parannukseen.


Aloita pohjatyö

Voidaksesi jalostaa valitsemaasi lajia ja väriä paremmaksi, tulee sinun tietää missä mennään. Aikaisemmin jo mainittiinkin standardit, mutta ne antavat vain suunnan sille mihin kasvatuksessa tulee pyrkiä. Sitä ennen on otettava selvää, mikä on valitsemasi lajin (ja värin) tämän hetkinen tilanne. Mikä on taso, saatavuus, vahvuudet, ongelmat? Entä minkälaisia sukulinjoja lajissa on?

Ole aktiivinen ja etsi tietoa itse, sitä löytyy nykyisin yhä enemmän ja paremmin. Älä odota, että joku tekee sen sinun puolestasi. Käy näyttelyissä, puhu kasvattajien kanssa. Lue tietoa Internetistä, yhdistyksen sivuilta ja keskustelupalstalta sekä kasvattajien sivuilta. Jos kielitaitoa riittää, kannattaa lukea artikkeleita Englannin ja Ruotsin Hamsteriyhdistysten sivuilta. Unohda kirjat, niistä et saa oikeanlaista tietoa.

Hanki tietoa poikasten teettämisestä ja lajin vaatimista tarpeista. Kirjaa ylös tärkeimmät kysymykset ja hanki niihin yksityiskohtaiset vastaukset. Mikä on sopiva astutusikä naaraalle, entä urokselle? Miten astutus tapahtuu? Miten kauan tiineys kestää? Montako poikasta naaras keskimäärin synnyttää? Miten emoa ja poikasia hoidetaan? Miten sukupuolet katsotaan? Milloin voi aloittaa poikasten käsittelyn? Minkä ikäisinä poikaset voi luovuttaa uusiin koteihin? Miten tiedän minkä värisiä poikaset ovat? Mitä jos synnytyksessä menee jotain vikaan? Jne.

Jos et löydä vastausta valmiina, kysy. Kysy, kysy, kysy. Esitä kysymyksesi asiallisesti, niin saat asiallisia vastauksia. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Tietoa hankkimalla voit välttyä ainakin joiltain takaiskuilta – opi muiden virheistä, älä tee niitä itse.

Käytä hamstereitasi näyttelyissä saadaksesi ulkopuolisen arvion. Näyttelyharrastus kannattaa aloittaa jo siinä vaiheessa, kun sinulla on ”vain” lemmikkihamstereita, näin saat tuntumaa näyttelypuoleen ja mahdollisesti pystyt itsekin tunnistamaan hyvät ja huonot puolet hamstereissasi. Näin myös oma ”hamsterisilmäsi” kehittyy, mistä on jatkossa paljon apua.


Tee yhteistyötä

Suhteiden luominen muihin saman lajin kasvattajiin kannattaa aloittaa aikaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa tulet tarvitsemaan näitä kontakteja, ilman yhteistyötä toisten kasvattajien kanssa ei pitkälle pääse. Hanki lemmikkisi ja tulevat jalostuseläimesi kasvattajalta. Jalostuseläintä hankkiessasi kerro, että tarkoituksesi on kasvatuksen aloittaminen. Tällöin kokenut kasvattaja osaa valita sinulle mahdollisimman hyvän poikasen. Kasvattajalta saat myös tukea ja varmasti arvokasta tietoa, joka voi olla sinulle kultaakin kalliimpaa. Eläinkauppahamsterin kanssa jää puuttumaan kasvattajan apu, sen vuoksi en suosittele kasvatuksen aloittamista niiden kanssa.

Toki myöhäisemmässä vaiheessa voi eläinkaupasta otettu hamsteri voi tarjota paljonkin kasvatukseesi, mutta se voi olla myös huono valinta. Kun olet muutaman vuoden kasvattanut ja hamsterisilmäsi on harjaantunut, osaat itsekin jo paremmin nähdä onko järkevää ottaa riskiä ja yhdistää linjaan tuntematonta taustaa olevan eläimen vai ei.


Kasvatuksen virallistaminen

Kasvatus voi olla suunnitelmallista jalostusta ilman ns. virallistamistakin eli tässä tapauksessa kasvattajanimen hankkimista. Nykyisin onkin yhtenä vaatimuksena, että kasvattaminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen nimen anomista, jotta tietotaitoa ehtii karttumaan. Nimellisen kasvattajan oletetaan tietävän ”kaikesta kaiken”, jolloin näkyvyys ja vastuu ovat varmasti hieman suurempia ja sitä myötä luovat paineita.

Tietenkään nimeä ei tarvitse koskaan hakea jos ei halua, näkisin sen kuitenkin olevan yksi tärkeä osa päämäärätietoista jalostusta.


Ole kärsivällinen

Kasvattaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Haluttuja tuloksia ei välttämättä synny heti, ei ensimmäisessä, toisessa tai välttämättä vielä kolmannessakaan polvessa. Tähän osaltaan vaikuttaa sekin, miltä tasolta lähdet kasvatustyöhösi ja minkälaisia valintoja olet tehnyt. Jos lähdet jalostamaan väriä jota ei käytännössä ole olemassakaan, vaan joudut aloittamaan värien yhdistämisillä ja sukulaisväreillä, varaudu pitkään ja mahdollisesti kiviseenkin tiehen. Voin kuitenkin vakuuttaa, että kun vihdoinkin saavutat päämääräsi, on se kaiken vaivan arvoista!


Tunne vastuusi

Vastuuntuntoinen kasvattaja ei teetä sairaalla, vihaisella, ala-ikäisellä tai lajilleen epätyypillisellä hamsterilla poikasia ja muutenkin huolehtii kaikista eläimistään lajivaatimusten edellyttämällä tavalla koko niiden elinajan. Vastuuntuntoinen kasvattaja ei myöskään teetä poikasia vain sen takia, että hamsteri on jalostusta varten ostettu, jos sillä ilmenee jokin vika jonka vuoksi jalostuskäyttö ei olisi suositeltavaa – vaikkakin sallittua (esim. vihaisuus).

Hamsteri on hankintahinnaltaan melko edullinen, tarvikkeisiinkaan ei tarvitse välttämättä hirveästi rahaa. Hamsteri tulee kuitenkin sairastuessaan hoitaa asianmukaisesti, tarvittaessa eläinlääkärillä, ja siihen saattaa mennä euro jos toinenkin. Yllättäviin menoihin tulee varautua ja olla valmis panostamaan niihin, sekä ajallisesti että rahallisesti. Tunnetusti eläin sairastuu juuri silloin kuin ei pitäisi ja mahdollisimman huonoon aikaan (esim. sunnuntaina). Eläimen hyvinvointi tulee kuitenkin asettaa aina tärkeimmäksi asiaksi, muut menot voi odottaa.

Hyvä kasvattaja tuntee vastuunsa lajia kohtaan, miettimällä onko jalostukseen suunnitellulla yksilöllä jotain annettavaa lajille. Kasvattajan olisi yhdistelmiä tehdessään pyrittävä aikaansaamaan vähintään keskitasoa olevia yksilöitä. Jos yhdistelmän tekeminen vähinkin epäilyttää, jätä se tekemättä.

Hyvä kasvattaja kertoo poikasen ostajalle eläimen taustoista, antaa hoito- ja ruokintaohjeet sekä tarvittaessa opastaa ostajaa esim. tarvikkeiden hankinnassa. Hyvä kasvattaja ei myy sairaita tai vihaisia poikasia.

Rehellisyys on tärkein asia, tietoja salaamalla et saavuta mitään. Kerro siis rohkeasti muille myös vastoinkäymisistä – tämä auttaa sinua saamaan arvostusta. Kokemuksen ja tiedon karttuessa arvostus lisääntyy, lisäksi voit vaikuttaa omalla käytökselläsi siihen millaisen mielikuvan ihmiset sinusta luovat. Muista, että negatiiviset asiat jäävät helpommin ihmisten mieleen ja, varsinkin siinä vaiheessa kun sinulla on kasvattajanimi, leimaavat ne mahdollisesti koko kasvatustasi.


Avoin ja nöyrä mieli on hyvä pitää mukana tässäkin harrastuksessa. Kuuntele kokeneempia ja ota asioista itsekin selvää, siinä tärkeimmät neuvot. Hamsterien kasvattaminen on hyvinä aikoina hauska harrastus. Voit saada liudan uusia ystäviä, jotka auttavat sinua jaksamaan ja jatkamaan niinä huonoina hetkinä!


ylös